Toivo on mun ykkös kulkine. Kun tää ilmesty meidän pihaan vähän niikun yllätyksenä, lapset vaativat että sille pitää antaa nimi. No ei siinä kauan mennyt kun nimeksi muodostui Toivo. Toivo papan muistostahan tämän hankinta tuli todelliseksi. Joten tämä on mun Papalle. Papalle joka ei koskaan ajanut ajokorttia vaan ajoi kaikki matkansa aina Punaisella tunturilla, niin kauan että se kävi jo vaaralliseksi ja Papalta piti mopo ottaa pois. Papan muisto on ajanut mut tekemään muutakin erikoista mutta niistä tuonnempana lisää. 

Tää mopo ei ole väriltään aluperäisessä kuosissa vaikkakin edellinen omistaja on tunturin värikartasta valinnut värin. Tähän erikoiseen väriin mä siinä ihastuinkin ja kaupan päälle sain yhdellä omistajalla olleen hyvän pelin. Alkuperäisineen moottoreineen ja runkoineen kaikkineen. Onhan meillä ollut omat mutkamme mutta kaikki on saatu reilattua ja ongelmat olleet enemmänkin kulumisesta johtuneita. 

Hyvä peli se on tällä hetkellä meillä on taas pinna poikki mutta olen jo pari niitä vaihtanut joten taas otetaan rengas irti ja laitellaan uusi pinna paikalleen kai ne jossain vaiheessa loppuu vanhatkin pinnat.